Mielipiteet, kolumnit

Lehtijutut, joita silloin tällöin kirjoitan

Onnea valmistujille!

Sain kutsun ylioppilasjuhliin. Tuli hyvä mieli, kun tiesin, että yksi etappi nuoren tytön elämässä on saavutettu. Tottakai juhliin täytyy mennä! Onneksi nykyään myös ammattiin valmistumisia juhlistetaan usein.

Valmistujaispäivä on teidän päivänne. Jokainen teistä on kulkenut oman polkunsa – erilaisen, ainutlaatuisen ja merkityksellisen. Elämä voi tuntua pelottavalta, joten toivotan rohkeutta. Näiltäkin kulmilta voi edetä vaikka minne, jos on osaamista ja päättäväisyyttä. Serkkuni Helteen Minna ponnisti mansikkatilalta valtakunnansovittelijaksi ja EK:n johtoon. Tienooltamme on lähtenyt niin muotoilija Harri Koskinen kuin elokuva-alan Samu Heikkilä, unohtamatta Ilkka Kiveä, Pekka Tuokkolaa ja O-P Karjalaista. On tullut maaherraa, kansanedustajaa ja ministeriä. Myös kirjailijaa ja runoilijaa, muusikkoa, urheilutähtiä sekä merkittäviä virkamiehiä ja teollisuusjohtajia. Toivon, että kaikki lähtijät muistavat juurensa ja auttavat "kasvattajaseuraansa" ja uusia kykyjä täältä eteenpäin.

Valmistuminen ei ole päätepiste. Todellisuudessa se on lähtöviiva. Maailma on auki mahdollisuuksille, joita kannattaa haistella omien kulmakuntien ulkopuolelta. Elämä ei palkitse täydellisyyttä, vaan halua oppia, kehittyä ja nousta uudelleen, kun kohtaatte haasteita.

Opiskelijoina te olette harjoittaneet ajattelua, kyseenalaistamista ja tiedon etsimistä. Sivistys ja maalaisjärki ovat loistava yhdistelmä elämässä eteenpäin. Suomella on Euroopan tasolla neljänneksi eniten korkeakoulupatentteja suhteessa väkilukuun. Tämä kertoo suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimustyön vahvasta kytköksestä keksintöihin. Te ammatilliset osaajat olette kehittäneet konkreettisia taitoja, joilla rakennetaan yhteiskuntaa joka päivä. Koulutuksen myötä arjen osaamisen taidot vievät Suomea eteenpäin ja tulevat luomaan keksintöjä. Iän myötä voi tulla innostusta vielä kouluttautua lisää ja onneksi tähänkin on nykypäivänä mahdollisuus. Yhdessä te muodostatte voiman, joka ei ainoastaan sopeudu muutokseen, vaan myös luo sitä. Kaikkia tarvitaan ja kaikki ovat tärkeitä.

Muistakaa tämä: teidän arvonne ei määräydy arvosanoista, titteleistä tai siitä, kuinka nopeasti saavutatte seuraavan etapin. Arvonne näkyy siinä, miten kohtelette muita, miten kohtaatte epävarmuuden ja miten uskallatte olla oma itsenne maailmassa, joka välillä yrittää muokata teitä johonkin muottiin. "Menestystä katsotaan kymmenien vuosien päästä. Menestyjän ei tarvitse olla lakitettu", totesin omassa ylioppilaan puheessani Saarijärven lukiolla 1987.

Helena Anhava on kirjoittanut:

Älä yritä miellyttää muita,

hukut muiden virtaan,

joskus ajastaan jäljessä oleva

voi olla edellä aikaansa.

Älä mene sukupuolten välisiin sotiin,

ole ihmisen puolella,

rakkauteen kuuluu ystävyys,

ystävyyteen rakkaus,

eikä kukaan ole niin vahva astia kuin luullaan,

ei lapsi, ei mies, ei nainen.

Ei elämäntaitoa voi opettaa,

se on opeteltava itse

hitaina hitaina vuosina,

ja kun jotain luulet oppineesi,

vuodet käyvät lentämään.

Te tulette vielä epäilemään itseänne. Se kuuluu asiaan. Mutta älkää jääkö siihen. Epävarmuus ei ole merkki heikkoudesta – se on merkki siitä, että olette matkalla kohti jotain uutta. Ja juuri siellä kasvu tapahtuu.

Uskaltakaa unelmoida isosti, mutta muistakaa myös arvostaa pieniä askelia sillä kaikki merkityksellinen, rakentuu niistä. Pitäkää huolta toisistanne. Kukaan ei kulje tätä matkaa yksin, vaikka välillä siltä tuntuisikin.

Ja ennen kaikkea: muistakaa ilo. Ilo oppimisesta, tekemisestä, onnistumisista – ja jopa niistä hetkistä, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Sillä usein juuri ne hetket opettavat eniten.

Tulevaisuus ei ole jotain, mikä vain tapahtuu teille. Te olette se sukupolvi, joka muokkaa sen.

Lämpimät onnittelut teille kaikille. Olkaa ylpeitä itsestänne!

Kotimaalehden pääkirjoitus otti kantaa valitettavan yksipuolisesti naudanlihan ekologisuuteen. Tällä maapallolla elää lihansyöjiä, kasvissyöjiä ja sekasyöjiä. Ihminen kuuluu lajityypillisesti sekasyöjiin, mutta nykyään lihan käyttäjiä kuitenkin syyllistetään. Minä en halua syyllistää ketään, mutta haluan, että näitä asioita tarkasteltaisiin...

Maatalouden EU-rahat on maksimoitava! Komissio ehdottaa Suomen osalta 430 miljoonan maataloustuen leikkauksia seuraavalle ohjelmakaudelle! Tätä ei voi hyväksyä! Se tarkoittaisi maatalouden alasajoa. Tällöin menettäisimme suuren osa elintarvikesektorin 340 000 työpaikasta ja ruoka tuotaisiin Suomeen maailman markkinoilta. Lisääntyvä kysyntä...

Ihmettelen, jos joku keskisuomalainen ihminen kritisoi maakuntauudistuksen perusperiaatetta eli vallan ja vastuun siirtämistä Helsingistä Keski-Suomeen ja muille maakunnille. Näiden myötä siirtyy myös rahaa ja ajan myötä työtäkin. Keskittämiselle olikin syytä tulla loppu. Pääkaupunkiseutu saa 3 miljardin euron potin vuosittain valtion työpaikkojen...

Luin 22.2. Viispiikkisestä ilolla Karstulan uuden koulun rakentamisvaihtoehdosta. Se voitaisiin toteuttaa puurakenteisena ja pala kerrallaan etenevänä hankkeena, johon päästään käsiksi nopeasti. Tällainen rakentamismalli olisi uudenlainen ja monistettavissa muuallekin. Silloin vältytään väliaikaistilojen kustannuksilta ja voidaan käyttää...

Metsänomistajat haluavat jättää metsät tuleville sukupolville yhtä hyvässä kunnossa kuin ovat ne itse saaneet. Metsien monimuotoisuuden vaarantumisesta puhutaan paljon, ja tämä huolettaa joitakin metsänomistajia. Tällöin saattaa tulla mieleen, ettei tekisikään hakkuita. Näin ei kannata kuitenkaan toimia, sillä metsille on hyväksi, että niitä...

Harvaan asutulla alueella asuu 293 000 henkilöä, mikä on vain 5,3 % Suomen väestöstä. Kuitenkin harvaan asuttu alue kattaa 68 % Suomen pinta-alasta. Valtaosa luonnonvaroistamme ja suuri osa yritystoiminnasta sijaitsee harvaan asutulla alueella. Harvaan asutun maaseudun potentiaali kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Se voi olla merkittävä osa...

Veteraanien ansiosta saamme juhlia satavuotiasta Suomea ensi viikolla. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota merkitsivät mittaamattomia kärsimyksiä, joissa kansakunta menetti paljon, mutta säilytti kaikkein tärkeimmän - itsenäisyyden ja kansanvaltaisen järjestelmän. Sankarit rintamalla ja kotirintamalla rakensivat Suomesta turvallisen isänmaan. On...

Vähintään kerran kuussakaltaiseni maaseudun puolustaja saa kuulla siitä, kuinka pääkaupunkiseutu elättää maaseudun. Joskus mietin, pitäisikö suhtautua tuollaiseen yksiniittiseen ajatukseen vähän samaan tapaan kuin pohjalaismiehet vanhassa tarinassa. Hameväki oli saanut puhuttua miesväen laidunkauden päättymisen ja puintien jälkeen yhteiselle...

Luo kotisivut ilmaiseksi!