Hallituksen päätökset kurittavat kuntia

Onnea ja innovatiivisuutta kaikille valituille kuntapäättäjille yli puoluerajojen! Kiitos siitä, että olette laittaneet itsenne likoon. Tehtävänne ei ole helppo, mutta tulette siitä selviytymään yhteistyöllä! Kaikki hyvä kuntalaisille ei vaadi paljoa rahaa.

Hallituksen poukkoilua ei edes kokenut kansanedustaja oikein voi ymmärtää. Vuosi sitten hallituksen kehysriihessä kaikki kaikessa oli EU:n tarkkailuluokan välttäminen. Piti leikata köyhiltä ja tehdä jopa kesken vuoden arvonlisäveron korotuksia, jotta velannousu vältettäisiin. Nyt velkahuolet eivät enää painaneet, kun oli aika julkistaa uusia veronalennuksia, joista nauttivat erityisesti hyväosaiset. Kun esimerkiksi 2000 euroa kuussa tienaava saa 0,7 % veroalennusta 180 euroa vuodessa (ja ei saa enää vähentää työhuonevähennystä tai ay-jäsenmaksuja), alennus voi koitua usealla maksuksi. 20 000 euroa kuussa tienaava saa 3, 7 %:n veroalen, joka tekee 9250 euroa vuodessa. Tällä pääsee kivasti koko perhe etelänlomalle.

Niinhän siinä kävi, mitä uumoilin ennen vaaleja. Kuntien kannalta puoliväliriihi oli pettymys: suorat 75 miljoonan euron leikkaukset valtionosuuksiin sekä yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen kevennyksistä koituvat verotulomenetykset, joiden kompensoinnin hallitus jätti kokonaan auki. Siinä on kuntataloudelle satojen miljoonien eurojen pommi. Samalla tämä tietää kuntien uusille valtuutetuille, että he joutuvat ensi töikseen nostamaan kuntien ansiotulo- ja kiinteistöveroja sekä leikkaamaan koulutuksesta ja työllisyyspalveluista. Ei siis ihme, että puoliväliriihi ajoittui kuntavaalien yli.

Pöytäkirjamerkintänä on jälleen kerran lupaus karsia kuntien byrokratiaa. Tähän mennessä hallitus on leikannut sillä perusteella kuntien rahoitusta, mutta byrokratiaa karsivia esityksiä ei ole eduskunnassa näkynyt.Kuntien asukkaiden kannalta huolestuttava kysymys on kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksesta: "maksettava kiinteistövero voi nousta enintään 20 % vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta enintään siten, että lopullinen maksettavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi." Hallitus pitää siis kiinteistöveron kolminkertaistamista kohtuullisena. "Hallitus toteuttaa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen siten, että uudistus on kohtuullinen kiinteistöjen omistajille." Mielestäni kiinteistöveron kolminkertaistaminen ei ole kohtuullista.

Kuntien valtionosuuksilla rahoitetaan mm. varhaiskasvatuspalveluja, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta sekä nuorisotyötä. Samalla kun hallitus leikkaa näistä, pienet korjaukset koulutuksen ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien palveluiden rahoitukseen, eivät kuntapäättäjiä lohduta. Kurjaa pienille lukioille on, että EU:n ulkopuolelta tuleville määrätään lukukausimaksu. Moniin pieniin lukioihin ulkomaiset opiskelijat ovat tuoneet elinvoimaa. Olihan hauska lukea esimerkiksi, että Kinnulan vuokramarkkinat ovat "ylikuumentuneet".

Kunnat pistetään julkisen talouden tasapainottamisen ja rikkaiden veroalen maksumiehiksi. Kuntapäättäjien on syytä pitää rahasäkin nyörit tiukassa ja pohtia miten saisi kuntaan uusia tuloja. Lähipalvelumme ovat elintärkeitä ja niistä on syytä pitää kiinni.