Kotimaisen kalan puolesta

Yhdessä kotimaisen kalan puolesta!

On kunnia tulla valituksi Pro Kala ry:n puheenjohtajaksi. Saappaat ovat suuret erityisesti asiantuntemuksessa Suomen ammattikalastajien Kim Jordaksen jäljiltä. Intoa kalan käytön edistämiseen minulla kuitenkin löytyy. Olen koko urani ajan taistellut kotimaisen ruuan puolesta. Kun syömme kotimaista, sillä on monta hienoa seurausta. Syömme maukasta ja tuoretta ruokaa, raha pyörii Suomessa ja tarjoaa työtä ja elinvoimaa maakuntiin. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on mitä parhain ympäristöteko! Kotikuntani nuorehko kalastaja pitää yllä Kivijärven ekologista tasapainoa ja poistaa samalla ravinteita järvestä.

Meillä Suomessa on harvinainen aarre: puhdas luonto, kirkkaat vedet ja näiden antimena maailman puhtainta ja ravinteikkainta kalaa. Silti kotimaisen kalan käyttöaste on edelleen surkea. Vain noin 20 prosenttia kuluttamastamme kalasta on kotimaista, suuri osa siitä on kasvatettua kirjolohta. Samaan aikaan tuomme maahan tonnikalaa, lohta ja jopa pangasiusta toiselta puolelta maapalloa.

Onko tässä mitään järkeä – ympäristön, talouden tai terveyden kannalta?

Meillä olisi mahdollisuus nostaa kotimaisen kalan käyttöä huomattavasti. Keinoja siihen on monia – tässä niistä muutama keskeinen:

Markkinointia ja viestintää voi aina parantaa: Monet kuluttajat eivät tiedä, mitä kotimaisia kaloja on tarjolla ja miten sitä valmistetaan. Tarvitsemme lisää selkeää, innostavaa viestintää kalasta ruokana: reseptejä, vinkkejä ja tarinoita kalastajien työstä. Toivon, että EU:n nimisuojarahoja voisi käyttää muihinkin kuin pieniin marginaalituotteisiin.

Kalastuksen ja vesiviljelyn kehittäminen on kaiken lähtökohta: Tarvitsemme uusia toimintamalleja rannikkokalastuksen ja sisävesien hyödyntämiseksi kestävästi. Kalankasvatuksen lupamenettelyä on helpotettava! Myös särkikalojen kaupallinen hyödyntäminen on iso mahdollisuus – ei ongelma.

Jalostavan teollisuuden menestyminen on välttämätöntä: Särkeä tai ahventa ei välttämättä osata fileoida kotikeittiössä. Siksi tarvitsemme lisää helposti käytettäviä tuotteita – kalapyöryköitä, fileitä, valmiita aterioita – jotka houkuttelevat myös kiireistä kuluttajaa.

Julkisen sektorin tulee toimia edelläkävijänä: Koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten ruokahuolto voisi toimia mallina: Haluan lisätä kotimaisen kalan osuutta julkisissa keittiöissä. Meillä on esimerkkinä luomun portaat ja lähiruokaohjelma. Samalla opitaan jo pienestä pitäen arvostamaan kotimaista kalaa.

Hinta vaikuttaa ostohalukkuuteen, mutta myös saatavuuteen: Kotimaisen kalan saatavuutta täytyy parantaa ja kuluttajahintaa pitää kohtuullisena samaan aikaan kun kalastajan osuuden pitää olla riittävä vaativaan työhön nähden. Tämä vaatii yhteistyötä ja tuottavuuden parantamista koko ketjussa: kalastajilta, jalostajilta, kaupalta ja päättäjiltä.

Kotimainen kala ei ole vain ruokaa – se on myös osa kulttuuriamme, aluetaloutta ja kestävää kehitystä. Kun suosimme kotimaista kalaa, teemme samalla ympäristöteon, terveyden edistämisteon ja suomalaisen työn tukemisteon.