Onnea valmistujille!
Sain kutsun ylioppilasjuhliin. Tuli hyvä mieli, kun tiesin, että yksi etappi nuoren tytön elämässä on saavutettu. Tottakai juhliin täytyy mennä! Onneksi nykyään myös ammattiin valmistumisia juhlistetaan usein.
Valmistujaispäivä on teidän päivänne. Jokainen teistä on kulkenut oman polkunsa – erilaisen, ainutlaatuisen ja merkityksellisen. Elämä voi tuntua pelottavalta, joten toivotan rohkeutta. Näiltäkin kulmilta voi edetä vaikka minne, jos on osaamista ja päättäväisyyttä. Serkkuni Helteen Minna ponnisti mansikkatilalta valtakunnansovittelijaksi ja EK:n johtoon. Tienooltamme on lähtenyt niin muotoilija Harri Koskinen kuin elokuva-alan Samu Heikkilä, unohtamatta Ilkka Kiveä, Pekka Tuokkolaa ja O-P Karjalaista. On tullut maaherraa, kansanedustajaa ja ministeriä. Myös kirjailijaa ja runoilijaa, muusikkoa, urheilutähtiä sekä merkittäviä virkamiehiä ja teollisuusjohtajia. Toivon, että kaikki lähtijät muistavat juurensa ja auttavat "kasvattajaseuraansa" ja uusia kykyjä täältä eteenpäin.
Valmistuminen ei ole päätepiste. Todellisuudessa se on lähtöviiva. Maailma on auki mahdollisuuksille, joita kannattaa haistella omien kulmakuntien ulkopuolelta. Elämä ei palkitse täydellisyyttä, vaan halua oppia, kehittyä ja nousta uudelleen, kun kohtaatte haasteita.
Opiskelijoina te olette harjoittaneet ajattelua, kyseenalaistamista ja tiedon etsimistä. Sivistys ja maalaisjärki ovat loistava yhdistelmä elämässä eteenpäin. Suomella on Euroopan tasolla neljänneksi eniten korkeakoulupatentteja suhteessa väkilukuun. Tämä kertoo suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimustyön vahvasta kytköksestä keksintöihin. Te ammatilliset osaajat olette kehittäneet konkreettisia taitoja, joilla rakennetaan yhteiskuntaa joka päivä. Koulutuksen myötä arjen osaamisen taidot vievät Suomea eteenpäin ja tulevat luomaan keksintöjä. Iän myötä voi tulla innostusta vielä kouluttautua lisää ja onneksi tähänkin on nykypäivänä mahdollisuus. Yhdessä te muodostatte voiman, joka ei ainoastaan sopeudu muutokseen, vaan myös luo sitä. Kaikkia tarvitaan ja kaikki ovat tärkeitä.
Muistakaa tämä: teidän arvonne ei määräydy arvosanoista, titteleistä tai siitä, kuinka nopeasti saavutatte seuraavan etapin. Arvonne näkyy siinä, miten kohtelette muita, miten kohtaatte epävarmuuden ja miten uskallatte olla oma itsenne maailmassa, joka välillä yrittää muokata teitä johonkin muottiin. "Menestystä katsotaan kymmenien vuosien päästä. Menestyjän ei tarvitse olla lakitettu", totesin omassa ylioppilaan puheessani Saarijärven lukiolla 1987.
Helena Anhava on kirjoittanut:
Älä yritä miellyttää muita,
hukut muiden virtaan,
joskus ajastaan jäljessä oleva
voi olla edellä aikaansa.
Älä mene sukupuolten välisiin sotiin,
ole ihmisen puolella,
rakkauteen kuuluu ystävyys,
ystävyyteen rakkaus,
eikä kukaan ole niin vahva astia kuin luullaan,
ei lapsi, ei mies, ei nainen.
Ei elämäntaitoa voi opettaa,
se on opeteltava itse
hitaina hitaina vuosina,
ja kun jotain luulet oppineesi,
vuodet käyvät lentämään.
Te tulette vielä epäilemään itseänne. Se kuuluu asiaan. Mutta älkää jääkö siihen. Epävarmuus ei ole merkki heikkoudesta – se on merkki siitä, että olette matkalla kohti jotain uutta. Ja juuri siellä kasvu tapahtuu.
Uskaltakaa unelmoida isosti, mutta muistakaa myös arvostaa pieniä askelia sillä kaikki merkityksellinen, rakentuu niistä. Pitäkää huolta toisistanne. Kukaan ei kulje tätä matkaa yksin, vaikka välillä siltä tuntuisikin.
Ja ennen kaikkea: muistakaa ilo. Ilo oppimisesta, tekemisestä, onnistumisista – ja jopa niistä hetkistä, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Sillä usein juuri ne hetket opettavat eniten.
Tulevaisuus ei ole jotain, mikä vain tapahtuu teille. Te olette se sukupolvi, joka muokkaa sen.
Lämpimät onnittelut teille kaikille. Olkaa ylpeitä itsestänne!
Minun on vaikea ymmärtää, miksi osa suomalaisista on valmis antamaan metsäpäätöksentekomme EU:n käsiin, kun se tahtoo metsämme lähinnä metsäreservaatiksi. En näe, että EU:sta tulisi suurta viisautta metsiin liittyvissä asioissa, kun valtaosa maista on ensin tuhonnut omat metsänsä. Sarkastisesti voisi sanoa, että muut Euroopan maat voisivat ensin...
Kun istuin työpöytäni viereen kirjoittamaan tätä, ikkunasta aukeni rauhoittava peltonäkymä. Sonnit nyhtivät syksynurmea ja pellon takana aukesi ruska. Naapuri ajeli kylätietä Valtrallaan aurojen kanssa. Pohdin, mitenkähän viljelijät jaksavat tehdä työtään tällaisena aikana.
Mustikoita löytyy vielä metsästä ja puolukka-aika on vasta aluillaan. Sateiden jälkeen marjat ovat nyt meheviä.
Olen aina tykännyt yhdessä tekemisestä. Siksi oikein harmittaa, että en pääse osallistumaan kaikkiin kivoihin talkoisiin, joita seudullamme on viime aikoina ollut. Porukalla saadaan aikaan asioita, joihin yksi ihminen ei jaksa tai rohkene lähteä. Talkoissa hyvä mieli tarttuu ja meininki on rento. Työn lomassa voi vaihtaa kuulumiset. Usein...
Joku ehkä miettii, että kuntapäätöksentekijöiden valinnassa oleellisinta olisi, että erottaisiin EU:sta ja saataisiin "Suomi takaisin". Näin ei kuitenkaan ole. Kunnanvaltuutetut päättävät lähiseutusi asioista, eivät valtakunnan. Kunnissa päätetään muun muassa siitä, missä ja miten lapset käyvät koulua, esimerkiksi saadaanko lähikoulu säilytettyä....
Nyt jos koskaan on tärkeää lähteä mukaan vaikuttamaan seutumme kehitykseen. Maailmanlaajuinen innostus maallemuutosta ja työn monipaikkaistumisesta ovat heränneet. Suomessa tehdään viimein toden teolla sote-uudistusta, jossa kuntien pitää miettiä uudelleen sekä identiteettiään että rooliaan. Vieläpä erityisen tärkeää valtuustojen työ on...
Toki elokuun eduskuntatyöhön on mahtunut budjettivalmistelua, eduskuntaryhmän kokousta, valiokuntatyönsuunnittelua, kommentointia ja kirjoittamista. Varsinainen istuntokausi starttaa kuitenkin tiistaina. Eduskunta kokoontuu jälleen koronatunnelmissa, vaikka kesällä jo saimme nauttia hieman väljennetyistä käytänteistä. Vaikka etätyö luontuu...
Olen koittanut huolehtia koko kansanedustajan urani ajan maaseudun tieverkosta. Ei vain kotitienoollani, joka on tietysti minulle tärkeä, vaan Keski-Suomen lisäksi myös koko Suomessa. Suurten kaupunkien kiertoliittymien puolesta puhujia on paljon, mutta harvaanasutun maaseudun tierahoituksen linjauksia ei ole ollut niin helppo saada läpi. Tämän...
Nämä ovat diagnooseja, jotka ovat levinneet koko Suomeen. Taudinkuva ei ole kovin vakava. Oireet johtavat ulkoilmaan ja hyötyliikuntaan sekä vitamiinisaaliisiin nyt ja säilöttynä myöhemminkin. Keltaiset, siniset, punaiset marjat- tatit ja sienet - kaikki vuorollaan odottavat kerääjäänsä soilla ja metsissä. Kuka mitäkin herkkua halajaa!
Kauko Tuupainen (ps.) otti kantaa viime Viispiikkisessä Kyyjärven ja muidenkin pohjoisen Keski-Suomen kuntien tulevaisuuteen. Hän tietysti katsoi asioita maakuntanäkökulmasta, mutta myös sillä kokemuksella, mitä hänellä on pitkän linjan poliitikkona. Hän kannusti Kannonkoskea, Kivijärveä , Karstulaa ja Kyyjärveä pistämään hynttyyt yhteen.
